Siis... Mistä tälle jatkuvalle napostelulle saa stopin? Jos talossa ei ole mitään hyvää, niin sitä ei sitten syödä, eikä edes tee mieli. Mutta auta armias, kun ukkeli avaa pussillisen sipsiä. Ainahan sitä ajattelee, että se ei ole sen arvoista ja että se kestää vain hetken huulilla, mutta on sitten ikuisesti lanteilla. Uaaaah! Kyllähän minä sen tiedän, että olen vähän turhan jukuripäinen laihduttaja totellakseni vain jotain vihkosta, jossa lukee, ettei saa tehdä sitä ja tätä. Pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni oikein olan takaa. Noh, tänään on taas tiedossa sellaista minilenkkeilyä eli käveleskelyä kaupungilla :)