Tällä hetkellä poikaystävänikin on pienellä kunnonkohotuskuurilla. Mielestäni miehet harvemmin vain laihduttavat, he vain kohottavat kuntoaan. Eikä siinä sivussa sitten haittaa, jos vähän lähtee vyötärönseudulta senttejä. Kun molemmat laihduttavat, on mukava olla toistensa vertaistukena ja yrittää ymmärtää. Joka tapauksessa pari keskustelua on nyt tämän miehen kuurin aikana mennyt näin:

"Kulta... Mä söin eilen kebabin ranskalaisilla..."
"Kuinka sulla on noin huono itsekuri?! Tai no... Mä kävin mäkkärissä..."

PIkaruuassa on todellakin se suuri houkutus, että sen saa pikana. Kun pitää 10min sisällä olla jossain, siinä ajassa ehtii juuri käydä jonkun hampurilaisen hakemassa ja syödä matkalla. Sama on tietenkin jollain banaaneilla ja omenoilla ja ne täyttävätkin paremmin. Pikaruoka on vain lämmin ateria ja sen kautta tulee ajatus, että sillä jaksaakin paremmin. Tuskin se totta on, tai riippuu tietenkin mitä pikaruokaakin syö...
Kyllä tuon Cambridgen jälkeen on ehdottomasti hankalinta se, että ei ole jotakuta ulkopuolista antamassa odotuksia. Olla itselleen vastuussa. Toisaalta Cambridgen tsemppari elää sillä, mitä minä ostan häneltä ja siinä tuli nopeasti sellainen olo, että minulla ei ole merkitystä, vain minun lompakollani.